Pyhäjoen kirjasto

Kirjaston arkeen kuuluvat koululuokkien kirjastovierailut. Oikeastaan se ei kuitenkaan ole arkea, sillä vieraat tuovat aina juhlan tullessaan ja vierailut katkaisevat puurtamisen ennakkotilauslistojen parissa.

Eilen meillä oli ilo vastaanottaa 22 vireää ja virkkua nelosluokkalaista ja heidän opettajansa Johanna. Aikaa oli mukavasti kahden oppitunnin verran. Ensimmäisenä piipahdimme työhuoneen puolelle puhumaan kirjan matkasta kustantajan luettelosta hyllyyn. Kurkistimme köökin puolelle ja varastoonkin. Minusta on ainakin hauska päästä aina kurkistelemaan takahuoneisiin joihin ei yleensä pääse, miksei siis lapsistakin.

Toisena ohjelmanumerona kertasimme tietokirjaluokat ja kiersimme aikuisten osastoa. Tähän liittyi tehtävä, jossa pyysin heitä hakemaan esimerkiksi jonkin kirjan, joka kertoo Aasian tai Afrikan maasta. Vilinää piisasi kun neloset pääsivät irti hyllyjen väliin.

Palasimme näyttelytilaan, missä istutin vieraani taikamatolle ja pikavinkkasin muutaman kirjan. Joku pojista epäili, että vain naiset lukevat runoja, mutta Grigori Osterin Huviksi ja haitaksi ja Jukka Itkosen Villin lännen murmeli (http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Kulttuuri/rentalereuhake_ja__kastelukannuviipero_5579594.html) saivat ehkä mielen muuttumaan.

Varsinainen huipennus oli tietokilpailu, jossa oli upeat palkinnot: kolme kultamitalia, jotka olin aivan itse edellisiltana askarrellut pahvista. Tietokilpailuun liittyi, että vastauksia sai hakea kirjaston kokoelmista. Toiset ryntäsivät kaivamaan esiin Pikkuveljen sukunimeä Kattos-Kassis – kirjoista, toiset metsästivät Kirsi Kunnaksen runoa herra Pii Poosta saadakseen selville minkä alle tämä jäi. Harry Potterin kaverit tiedettiin, mutta harva muisti mikä kuva on kapteeni Haddockin paidassa.

Täydellisiä vastauslappuja oli niin paljon, että hain lainaustiskiltä Riitan onnettareksi ja arvoimme voittajat. Postimies Paten, Jessi-kissan ja postineidin kuvilla varustetut mitalit olivat yllättävän mieluisia palkintoja.

Avainsanat: kirjasto, koulu